Osallistuin eilen Pro Rautatiet ry:n päärataseminaariin Järvenpää talolla useiden muiden kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Tilaisuus oli muuten ok. mutta sen uutisointi Keski-Uusimaa lehdessä osoitti, että koko homma oli valjastettu osaksi kokoomuksen kansanedustajaehdokas Sauli Niinistön vaalikampanjaa. Niinistö oli tituleerattu Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi, mutta hän oikaisi olevansa nykyään varatuomari. Niinistö poistui tilaisuudesta välittömästi alustuksensa jälkeen eikä jäänyt muiden alustajien tapaan paneeliin. Niinistö puhui alustuksessaan lähinnä elinkaarirahoitusmallista ja pohti sen luonnetta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tilaisuuden avasi Pro Rautatiet yhdistyksen pyhienjohtaja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen toivottamalla kansanedustajaehdokkaat tervetulleeksi. Kansanedustajaehdokkaista ainakin neljä käytti esitelmien jälkeen kommenttipuheenvuoron ja esitti kysymyksen panelisteille. Näistä kysymyksistä eikä ehdokkaista ei Keski-Uusimaa maininnut sanaakaan. Kukkosen pääpointti oli kolmannen raiteen saaminen Keravalta Järvenpäähän ja sen jatkaminen edelleen Riihimäkeen.

Alustajat pulpetissa etualalla Kari-Pekka Rosenholm VR Osakeyhtiöstä

Tilaisuuden keskeinen teema oli lisäkapasiteetin saaminen ja pääradan läpäisykyvyn lisääminen. Huolestuneita oltiin 2008 avautuvasta Vuosaaren satamasta, jonka aiheuttaman tavaraliikenteen lisääntymisen pelätään ennestään heikentävä pääradan läpäisykykyä. Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Nimenmuukko veti maton jalkojen alta ja löi jäitä hattuun kaikille lisäraiteen tulemiseen uskoville. Nimenmuukko totesi, että vuoteen 2012 saakka ulottuvissa suunnitelmissa ei ole rahoitusta lisäraiteelle varattu.

Tosiasia on siis että näillä näkymillä ei ole rahaa käytettävissä lisäkapasiteetin rakentamiseen. Alustajista Helsingin kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jorma Haapamäki puhui elinkaarirahoituksen puolesta. Niemenmuukko todisti kuitenkin, että perinteiden budjettirahoituksella toteutettu rakentaminen on vähintään yhtä kilpailukykyistä elinkaarimallin kanssa.. Itse suhtaudun epäilevästi elinkaarimallirahoitukseen, joka merkitsee sitä, että radan rakentanut taho saa kerätä sovitun ajan käyttömaksuja radasta. On luonnollista, että tällaisen etuoikeuden saanut rakentaja ei ole kiinnostunut rahoittamansa rataosuuden kehittämisestä tuon taivaallista.

Parhaan uutisen tilaisuuteen toi VR Osakeyhtiön Kari-Pekka Rosenholm, joka ilmoitti, että Saunakallioon alkaa liikennöidä kuusi lähiliikenteen lisävuoroa G-tunnuksella. Juna pysähtyvät Järvenpäässä, Kyrölässä ja seuraavan kerran vasta Pasilassa.

Kysyin omassa kommentissani sitä eikö lähiliikenne ole millään mittapuulla kannattavaa vaikka tuntuu siltä, että junissa on pilvin pimein asiakkaita. Jos näin on, niin on avoimesti myönnettävä se tosiasia, että toiminnassa tarvitaan ehdottomasti valtion ostoja. Rosenholm vastasi ja totesi, että liikenteen kannattavuuden raja vaatisi 25 prosenttia lisää asiakkaita, jotta toiminta olisi itsellään kannattavaa ilman valtion ostoja.