Osallistuin Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaana Pro Rautatiet ry:n järjestämään vaalikeskusteluun "Raideliikenne Suomessa". Tilaisuus pidettiin VR Yhtymän kokouskeskuksessa 15.2.2007.

Vasemmistoliiton helsinkiläisen kansaedustajaehdokas Orvokki Jokisen  ottama kuva allekirjoittaneesta yllä

Tilaisuuden avasi Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.  Eduskuntavaalien jälkeen hallitus vaihtuu ja uudet tekijät  tulevat kuvaan. On tehtävä työtä raideliikenteen suosion kasvattamiseksi

Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja Erkki Kukkonen avasi tilaisuuden

Kukkonen selosti lyhesti Pro Rautatiet ry.n tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Pro Rautateiden tavoite on luoda keskustelufoorumi ja tiivistää rautateistä ja niiden kehittämisestä kiinnostuneiden eri tahojen verkostoja.

Ennen kuin kansaedustajaehdokkaat päästettiin ääneen oli alustavat puheenvuorot raideliikennepolitiikasta  ja raideliikenteen tulevaisuudesta.

• VR Osakeyhtiö henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen
• Ratahallintokeskus liikennejohtaja Anne Herneoja
• Raideliikenneryhmä Antero Alku "Junaliikenne osaksi alueellista arkipäivää"
• Oiko ry. Kai Vehmersalo "Työmatkaliikenne tarvitsee edullista täsmällisyyttä
• Balti Rail ry. Reijo Lehtinen "Suomi tarvitsee uusia ulkoisia junayhteyksiä
• Henkilöliikenteen asiakkaan Reijo E. Heinonen "Poikittaisliikenne ei palvele tarpeita"
• Hämeen liiton Hannu Raittinen "Maakunnan pääkaupungin heikkenevät junayhteydet"

Puolueiden edustajat: Vihreät: Oras Tynkkynen.

Rkp: Finn Berg. Kristillisdemokraatit: Merja Eräpolkuo, Vasemmistoliitto: Hannu Siltala, Perussuomalaiset: Heikki Tala kokooomus: Hannele Luukkainen, sosiaalidemokraatit Matti Saarinen

Omassa puheenvuorossani toin esiin sen että rautatieala on kestävän kehityksen ala. Rautateiden energiatehtokkuus kuljetettuihin tonneihin ja henkilömääriin on omaa luokkaansa kumipyöriin verrattuna. Lisäksi rautatiet on liikenneturvallinen, huolimatta viime aikaisista synkistä tasoristeysonnettomuuksista. Vasemmistoliiton tavoite on saada "ruuhkat kiskoille". Esitin myös Suomen kautta ruuhkien purkamiseksi, liikenneturvallisuuden lisäämiseksi ja ekotehokkuuden lisäämiseksi Venäjälle suuntautuvan rekkaliikenteen nostamista rautatievaunuihin.

Rautateiden suurin ongelma on ratainfran tila. Rahasta on jatkuva pula. Vuodesta toiseen joudutaan laatimaan lisäbudjetteja. Tämä on lyhytjännitteistä toimintaa. Tämä aiheuttaa ongelmia niin radanpitäjälle RHK:lle kuin VR:lle operaattorina. Riittävä ratarahoitus on tahtotilsta kiinni. Kaikki puolueet puhuvat mielellään rautatielan puolesta, mutta jostain kumman syystä rahahanat eivät aukea riittävästi.

VR osakeyhtiönä on velvollinen toimimaan liiketaloudellisten periaatteiden mukaan.Eli toiminta on oltava kannattavaa. Tästä johtuen, jotta myös vähäliikenteisillä radoilla voitaisiin ylläpitää junaliikennetta, on valtion ns. ostettava liikennettä VR:ltä. Ostoliikenteen kuluja ei mielestäni kannata kovasti surra, sillä rautatieliikenteen kansataloudellinen merkitys on varmasti moninverroin suurempi kuin miten se näyttäytyy yksittäisen rataosan tai junavuoron kannattavuutena.

Yhdyskuntarakentaminen on läheisessä yhteydessä kiskoliikenteeseen. Tältä osin voisi valtiovalta toimia esimerkkinä eikä jarrumiehenä ja tonttien hintojen kohottajana. Esimerkiksi Järvenpäässä olisi valtion syytä myydä omistamansa Lepolan alueen maat kaupungille yhdyskuntarakentamista varten.

Arvostelin puheenvuorossani Ratahallintokeskusta sen toimenpiteistä, joilla kilpailun edistämiseksi lähes mitätöitiin ratatyön pätetvyysvaatimukset. Tätä nykyä ratatyön pätevyysvaatimukset on niin ohut paperinippum, että siitä melkein näkee läpi. Tämä on oglemallista, sillä esimerkiksi Oy VR Rata Ab on uusein ratatyön pätevyysvaatimusten innoittamana laskemassa omia koulutusvaatimuksiaan ja tasoaan. Ongelmallista on myös se, että nykyisten säädösten mukaan pätevyyksien valvonta kuuluu urakoitsijoille itselleen. Tulisikin saada viranomaisrekisteri, jonka avulla rautatieviranomainen pystyisi nopeasti ja tehokkaasti valvomaan eri toimijoita alalla.

Otin esille myös tasoristeysonnettomuudet, joiden vähentämiseksi ainut tehokas keino on tasoristeysten voimakas vähentäminen. Tasoristeysten poisto-ohjelmaa onkin kiihdytettävä.

Rautateitä on kehitettävä tasapuolisesti, vastakkain ei saa aettaa etelää ja pohjoista. Ruuhkasuomen lähiliikenteen lisäksi on turvattava mm. pohjoisen junaliikenne. Kemijärven ja Kolarin rataosuudet olis saähköistettävä mahdollisimman pian.

Jotta rautateitä ja rautatieliikennettä voitaisiin aidosti kehittää ja että siitä tulisi todellinen tulevaisuuden ala, on nykyisten lyhyjännitteisten rahoitussuunnitelmien sijaan tehtävä pidemmälle (10-15 vuotta) yli hallituskausien meneviä rahoitussuunnitelmia.